30 vuotta, 400 metrin aitajuoksija Espoosta
Maxim-urheilija vuodesta 2016
Parhaat saavutukseni: Olympialaisten välieräpaikka SE-ajalla, EM 4. sija, EM 8. sija sekä kahteen otteeseen tehtailtu voimassa oleva Suomen ennätys.
Muuta: kun energiaa, intoa ja aikaa riittää opiskelen omaan tahtiini avoimessa amk:ssa liiketalousopintoja. Sopivia älyllisiä haasteita olen urani aikana pyrkinyt pitämään mukana, jotta ajatuksia saa huonoina hetkinä muualle. Kaikki tekeminen tapahtuu aina urheilun ehdoilla.
Aitajuoksun haasteisiin ja koukeroihin lumouduin jo pienestä pitäen. Tästä todisteena edelleen mökiltä löytyvät muoviaidat. Juokseminen on ylivoimaisesti paras liikuntamuoto, joten oli helppo yhdistää kaksi intohimoani.
Kilpailin nuorena monessa lajissa. Monipuolisuus on varmasti ollut yksi iso tekijä aikuisiällä menestymiseen. Jalkapallo tuli tasavahvasti mukana aina 15 ikävuoteen asti muiden yleisurheilulajien rinnalla. Rasitusmurtuman esiaste alaselässä laittoi nuoren pojan puoleksi vuoden tuumaustauolle kaikesta liikunnasta. Se oli kova paikka, mutta jälkikäteen tärkeä etappi kohti päälajin valintaa. Nopean suunnanmuutoksen laji sai jäädä ja aitajuoksu valikoitui lajiksi, jossa halusin globaalisti menestyä. Vaakakupissa painoi paljon myös yksilölaji vs. joukkuelaji; halusin menestykseni olevan täysin kiinni itsestäni ja omasta tekemisestäni enkä liikaa muiden pelaajien suorituksista tai asenteesta. Jalkapalloa, kuten kaikkea muuta urheilua tykkään edelleen seurata hyvin tiiviisti. Ehkä joskus vielä säärisuojat päälle ja kentälle. 😉
Lajini on hyvin monipuolinen ja vaatii lukuisia hyviä ominaisuuksia. On oltava fyysisesti nopea, kestävä (ennen kaikkea nopeuskestävä), voimakas, elastinen sekä oltava teknisesti taitava, taktisesti järkevä ja ennen kaikkea henkisesti vahva. Lajin harjoittelu on täten myös hyvin monipuolista ja pidän siitä.
Haastavinta on varmasti mitata harjoituskaudella jatkuvasti ”päivän 400 metrin aj kuntoa”, sillä se on rakennettu niin monesti palasesta. Oman kropan kuuntelu ja sen mukaan reagointi on erittäin tärkeää, jotta ominaisuudet kehittyvät eikä olla jatkuvasti ns. kuluttavalla alueella. Hyvällä suunnittelulla ja seurannalla harjoittelun rytmitys helpottuu valtavasti. Kuitenkin monen huipputulosten takaa kuultua: harjoitusohjelma ei ole Raamattu ja urheilu ei ole matematiikkaa. Allekirjoitan tämän.
Urheilu-urani on tarjonnut tähän asti monia hienoja hetkiä monissa hienoissa paikoissa. Vastapainona se on tarjonnut lukuisia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Juuri tämä tekee mielestäni urheilusta hienoa. Harvassa ammatissa yhtä lailla tulee koetuksi tunteiden ääripäitä.
Urheilullisesti tähän astisen urani hienoimmat hetket ovat varmasti vuoden 2014 EM-finaaliin pääsy SE-ajalla lähes sekunnin ennätysparannuksella sekä vuoden 2016 EM-välierä, jossa olin toinen päästen suoraan EM-finaaliin. Samassa juoksussa tuli myös rikotuksi Olympiaraja kahdella sadasosalla. Nuo hetket ovat niitä hetkiä minkä takia räkä poskella harjoittelee. Rion alkueräjuoksu edeten SE-ajalla Olympiavälierään oli totta kai hieno hetki, mutta se ei tuonut samanlaisia viboja, sillä tiesin kropassani olevan paljon enemmän tarjolla ja mahdollisuuksiini taistella seuraavana päivänä paikasta Olympiafinaalissa. Tuolloin ikävä kyllä välierään tultaessa meni ns. tankkaus pipariksi. Onneksi tämän kyseisen vuoden jälkeen olen saanut Maximin yhteistyökumppanikseni. 😉
Olen jostain syystä saanut aina parhaani irti isoimmissa kilpailuissa. Jopa monesti itse arvokilpailuihin pääseminen pienten kisojen kautta on ollut itselle erittäin haastavaa. Kuitenkin arvokilpailuihin päästessäni löydän aina uuden vaihteen ja menestyn niissä hyvin. Varmasti yksi parhaista ominaisuuksistani urheilussa ja elämässä on täten paineensietokyky, henkinen vahvuus. Toisena mainitsen periksiantamattomuus ja sitkeys. Olen monien vastoinkäymisten, kuten loukkaantumisten ja sairastumisten, jälkeen palannut aina takaisin entistä motivoituneempana ja näytönhaluisempana. Niin kauan kuin uskon omiin kykyihini ja potentiaaliini, en anna periksi. Kolmantena omistautuminen. Olen uskaltanut heittäytyä urheilumaailman vietäväksi (välillä tuntuu heitetyltä sätkynukelta) ja hakea omia rajojani, vaikka aina se ei ole helppoa ollut. Sitoudun omiin tavoitteisiini ja käännän joka kiven ne saavuttaakseni. Aina kuin asiat ovat vielä omissa käsissä, asioille voi jotain tehdä. Uskon myös, että urheilullisuus ja välillä ”tylsän arjen” sietäminen on yksi vahvuuksistani.
Parhaat valmentajaltani saamat neuvot ovat seuraavat: 1) juoksusarjoissa: ”vedä 3x4x ihan mitä vaan”, ja 2) happotreenin puolessa välissä: ”muista, 2 vikaa jaksaa aina”.
Se on erittäin iso tuki, ei vain taloudellisesti vaan myös henkisellä tasolla. On todella motivoivaa, että itseni lisäksi joku muu, joka uskoo kykyihini menestyä. Suurelle osalle yksilöurheilijoista henkilökohtaisten sponsoreiden tarjoama apu on elinehto toteuttaa urheilua ammattimaisesti ja panostaa kansainväliseen urheilumenestykseen. Harjoitusolosuhteita, usein pitkiäkin pätkiä, on monesti lähdettävä hakemaan ulkomailta, jotta laatu päivittäisharjoittelussa pysyy niin korkealla kuin mahdollista. Myös säännöllinen fysioterapia, hieronta ja muut asiantuntijapalvelut ovat terveenä pysymisen ja kehittymisen elinehto. Kaiken lisäksi urheilijoiden menestyksestä myös miljoonat penkkiurheilijat saavat ilonaiheita ja tunteita osakseen. Uskon että yhteistyökumppaneiksi ryhtyvät yritykset saavat näitä tunteita vielä monin verroin enemmän.
Suosikkitapani rentoutua on mökkeily. Mökillä sielu lepää ja pääsee hengähtämään luonnon rauhassa. Saunominen kuuluu ehdottomasti rentoutumishetkiin niin mökillä kuin kotioloissakin. Tykkään myös seurata urheilua ja käytän tähän vapaa-ajallani paljon aikaa. Musiikkia kuuntelen genrejä vaihdellen fiiliksen mukaan. Tykkään muutenkin tehdä asioita paljon fiiliksen pohjalta. Pomminvarma fiiliksen nostattaja rankan päivän keskellä on lyhyet päivänokoset.
Seuraa Oskarin kuulumisia Instagramisssa @morooskari
Lue myös Oskarin blogi-postaus – Elämää yli aitoijen
