Hiihtokoulu osa 9 – Kehity hiihtäjänä

Kehity hiihtäjänä - Hiihtäjä hiihtämässä kameraa kohti

Kehity hiihtäjänä

On syytä muistaa, että harjoittelun tulee ennen kaikkea olla hauskaa ja harjoituksista pitää pystyä nauttimaan. Kun harjoittelu maistuu, tulee myös tuloksia.

Kehitys ja tavoitteiden täyttyminen luovat motivaatiota ja parantavat harjoittelun laatua. Tavoitteiden täyttyessä halu tähdätä korkeammalle kasvaa. Motivaation ja intohimon kautta kalenterista löytyy paremmin aikaa harjoittelulle. Yleensä omaksi mukavuusalueeksi muovautuvat ne asiat, joissa on hyvä. Kestävyysurheilussa keskeistä on matalatehoinen PK-harjoittelu, joka tukee myös päivittäistä jaksamista. Osa rakastaa itsensä rääkkäämistä ja maitohapon tunnetta, mutta osalle kevyet helpot lenkit ovat arkipäivää.

Ärsykkeitä pitää muuttaa riittävästi, jotta kroppa ei totu liikaa siihen mitä tehdään. Elimistön tottuessa ärsykkeeseen, vähenee sen tarve kehittää itseään. Kehityksen kannalta onkin tärkeää antaa erilaisia ärsykkeitä sekä harjoitella progressiivisesti.

Tavoitteet todeksi

Tavoitteilla saadaan suuntaa harjoittelulle. Pelkästään oman kuntotason kehittämisen ja ylläpidon kannalta on tärkeää tehdä eritehoisia harjoituksia. Asettamalla tavoitteita, saa itsensä yrittämään enemmän. Tavoitteet tulee asettaa oman lähtötilanteen mukaan niin, että niissä on riittävästi haastetta realiteetteja unohtamatta.

Tavoitteen asettelussa tulee olla rohkea ja tavoitteita ei kannata asettaa turhan alas. Tavoitteita ei välttämättä aina pystytä saavuttamaan, mutta tavoitteellinen harjoittelu antaa enemmän kuin päämäärätön harjoittelu.

Tavoitteiden ollessa pidemmällä tulevaisuudessa on hyvä asettaa muutamia pienempiä välitavoitteita, jotka tukevat päämäärää. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi oman testilenkki- tai leuanvetotuloksen parantamisessa. Tavoitteiden avulla harjoittelu pysyy johdonmukaisena ja niiden avulla “oikeiden” päätösten tekeminen on helpompaa.

Monta tavoitetta

Hiihdossa aikatavoitteet ovat haastavia, koska keliolosuhteet vaikuttavat merkittävästi suoritukseen. Hiihtokauden päätavoite voi esimerkiksi hiihtotapahtuma/kisa. Kuntoilija on usein parhaimmillaan maaliskuussa, koska tähän mennessä hiihtokilometrejä on saatu riittävästi alle. Päätavoite voikin olla maaliskuussa, mutta myös tammi-, helmikuulle kannattaa asettaa muutama pieni tavoite, jotta kausi ei jää torsoksi. Sairastumisille ja keliolosuhteille ei aina voi mitään, joten jos päätavoite menee sivu suun, jää kaudesta parempi maku, kun on saanut osan tavoitteista täytettyä.

Harjoittelu ei saisi olla liian tulosorientoitunutta. Liian vakava harjoittelu voi aiheuttaa motivaatio-ongelmia, jos tulostavoitteet eivät täytykään. Ensisijaisesti tavoitteiden tulisikin olla oman suorituksen parantamisessa. Ominaisuuksien parantuminen näkyy myös väistämättä tuloksessa. Tämä vaatii tahtoa ja halua kehittää itseään.

Vaikka harjoitellaan hyvin ja syödään kehitystä tukevaa ravintoa, tapahtuu kehitys kuitenkin levossa. Sopiva harjoittelun ja levon yhdistäminen on avainasemassa kehityksessä.

Omien tuntemusten seuraaminen on tärkeää, jotta pystytään reagoimaan harjoittelun oikeansuuntaiseen kuormitukseen.